Pulirallia

Sunnuntaina 23.9. käytiin Sipoon metsässä kuuden pulin voimin.

Vasemmalta: Nesta, Obe, Kia, Riesa, Blackie ja Mauri.

Kia tokokokeessa

Tänään kävi Kia ensimmäisessä virallisessa tokokokeessa sateisessa säässä ja koska hienohelma ei juurikaan sateesta pidä ei tuloskaan päätä huimaa.
Koe järjestettiin Helsingissä ja tuomarina oli Kaisa Poutanen ja kyseessä siis ALO-luokka.

Luoksepäästävyys 8
Paikalla makaaminen 8
Seuraaminen kytkettynä 7,5
Seuraaminen taluttimetta 6
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0
Luoksetulo 9
Seisominen seuraamisen yhteydessä 10
Estehyppy 0
Kokonaisvaikutus 7

Loppupisteet: 125 ja 3-tulos.

Ja sitten ne selitykset ;)

Luoksepäästävyydessä haukahti pari kertaa tuomarille.

Paikalla makuussa tarvitsi kaksi käskyä maahan mennessä ja kun oli märkään maahan käynyt oli sitä mieltä, että täältä ei nyt sitten nousta. Positiivista oli se, että tosiaan pysyi paikallaan vaikka puolet koirista juoksi ohjaajiensa perään vieläpä vauhdilla.

Seuraaminen kytkettynä. Hyyyvin väljää ja jätättävää, odotti jääviä liikkeitä. Kontakti oli kuulemma kunnossa, mutta perusasennot vinot. Missä välissä se ne on vinoksi keksinyt jättää? :o

Seuraaminen taluttimetta. Minä olin jännityksestä jäykkänä ja unohdin näyttä kropalla mihin käännytään (Kialle täytyy hyvin selkeästi kertoa ennen käännöstä, että kohta käännytään, kropalla siis), ja vasemmalle käännyttäessä törmäsin koiraan. Myöskin vapaana seuraaminen oli jätättävää ja ne vinot perusasennot. Kontakti sentään kunnossa :)

Maahanmeno. Noh, eihän sitä nyt voi märkään maahan käydä maaten joten Kia jäi istumaan.

Luoksetulo sujui hyvin ja vauhdilla, ilmeisesti vinosta perusasennosta rokotettiin piste sillä muuta vikaa en siitä keksi.

Seisominen. Edes yksi kymppi! Hyvin jäi seisomaan :)

Estehyppy. Nyt jo naurattaa, mutta kokeessa oli epätoivo viedä naisen.
Kia oli esteen nähdessään hyvin innoissaan ja melkein jo omin lupineen hyppäämässä yli, pyysin sen kuitenkin perusasentoon ja tuomari kysyi onko valmista ja Kia jäi tuijottamaan tuomaria joka seisoi vieressä. Annoin käskyn ja Kia vaan tuijottaa tuomaria, toinen käsky ja samalla sateen kastelema numerolappu tippui Kian päähän ja siitä maahan. Kia nokkelana tyttönä kävi noutamassa sen ja palautti minulle jonka jälkeen tuli uudestaan perusasentoon jonka jälkeen suoritti hypyn moitteettomasti, mutta kolmesta käskystä nollat.

Tyytyväinen päivän tulokseen ei voi olla. Selvää on, että sade vaikutti, vaikka kyllähän koiran pitäisi säällä kuin säällä toimia, mutta siitä on ehkä syyttäminen mukavuudenhaluista emänäntää joka välttää sateella reenaamista.
Kia tuntuu olevan myös erittäin ohjaajaherkkä ja oma jännittämiseni kyllä heijastuu koiran tekemisissä. Möllikisoissa kun en jännitä, kuin ihan vähän koira toimii, mutta oikeissa kokeissa, kuten myös aikanaan BH-kokeessa koira ei toimi vaikka ihan hetki ennen kehään menoa toimisi täydellisesti.
Lisäksi Kialla on paha tapa ennakoida, eli seuraamispätkissä odottaa jääviä liikeitä, jonka takia jätättää.

Harmillista, että tämä jäi tämän vuoden ainoaksi kokeeksi, sillä Helsingissä ei enää tälle vuoteen ole kokeita paitsi yksi ja sekin on täynnä varasijoja myöten.

Maurin ekat reenit

Mauri kävi eilen torstaina ensimmäistä kertaa oikeissa tokoreeneissä. Vähän emäntää jänskätti, että miten pikkumies maltaa keskittyä reenaamiseen, mutta hyvinhän se meni! :)

Paikalla oli varmaan parikymmentä koiraa ja odottelemaan jouduttin paljon. Hienoa huomata miten hyvin Mauri malttoi odotella, lopussa vasta iski tylsistys vai väsymysköhän se poikaa painoi, kun piti maaten heittäytyä joka välissä :D
Ensi kerralla on onneksi pienempi ryhmä, kouluttaja halusi näin ensimmäisellä kerralla katsoa kunkin koirakon tason ja sen mukaan meidät jaettiin ryhmiin.

Olipa mukava huomata, että Mauri on oppinut perusasennon! Se on ollut meillä vähän tauolla, kun tuntui etten millään osaa opettaa Mauria tulemaan suoraan edestä sivulle (taidan olla niin kaavoihin kangistunut, kun olen Kian ja Oben opettanut kiertämään), mutta niinhän se vaan tuli. Tauot tekee hyvää, sen olen huomannut aiemminkin, silloin ne opetellut asiat tuntuvat menevän päähän ja kun seuraavan kerran alat saman ongelman kanssa tuskailemaan, niin koira tekee mallisuoritusen :o

Varsinaista seurausta ei otettu, vaan käveltiin muiden koirakoiden ympäriltä ja tarkoitus oli, että koira pitäisi kontaktia ohjaajaansa. Maurilta se sujui kuin vanhalta tekijältä, esittelihän se jo erkkarissa kontaktiaan :D

Lopuksi vielä luoksetulo jonka jälkeen kotiin ja uutta reenikertaa odottelemaan :)

Sattuipa niin kivasti, että samoissa reeneissä käy Leona komondor joka tavattiin ekaa kertaa yhdessä mätsärissä.
Mukava kun on muitakin unkarilaisia reenaamassa! :)

Pulien kanssa Jyväskylässä

Torstai aamuna pakkasin pulit autoon (kiitos hannis autosta), ja suuntasin nokan kohti Jyväskylään Hannan, Eimin ja pikku Didon tykö ja olihan pulimaista menoa!!

Heti torstaina suunnattiin metsään puli viisikon kanssa, jossa treffattiin vielä pari pulia lisää, Marian Susa (Castlewolf Chocolate)ja Nasta (Castlewolf Femme Fatale). Vauhtia, meteliä ja mutaa riiti, mutta kivaa oli :)


Kaikki seitsemän pulia kuvassa, pikku Dido sylikyydissä




Mahtavaa miten hienosti pulit tulee toimeen laumassa! Kiakaan ei enää yhtään körmyttänyt Eimiä, mitä harrasti silloin kun Hanna ja Eimi vielä Helsingissä asuivat.

Sisälläkään ollessa ei suurempia ongelmia ollut. Poppaa piti vähän vahdata, kun oma tytär oli kovin kiinnostava. Ihan ei iskä tiennyt, että mitä mieltä lapsestaan olisi. Kovasti sitä piti seurata, välillä muristen ja välillä häntää heiluttaen.
Kyllä se silti aika mukava muksu taisi olla, kun sen kanssa pystyi leikiksikin lyömään :)

Kia ei tyttöään juurikaan noteerannut, oli vissiin sitä mieltä, että hän on oman osansa mammalomalla tehyt, laps tulkoon toimeen omillaan :D

Mauri oli ihan ihmeissään. Kun ei se tytöllekään haissut, ja se roikkui pienen pojan parrassa ja puri tassuja! Hirmu nätisti Mauri malttoi Didon kanssa olla :)
Eimin kanssa ei ihan yhtä putkeen mennyt ;) Eimi oli sitä mietä, että pienet pulipojat elää kurissa ja nuhteessa ja ajoittain muistutti kaapin paikasta.
Mutta ei Maurilla hätää ollut, sillä Kia oli tikkana paikalla puolustamassa "pikkuveljeään" :D

Ja pikku Dido! Voi miten pieni ja pehmoinen ja ihana ja söpö ja reipas se on!

Dido metsuri.

Pääsin myös seuraamaan Hannan ja Eimin agireenejä. Oikein hyvältä näytti kaksikon meno, ja hauskaa tuntui molemmilla olevan :)
Harmi kun ei tullut kameraa mukaan, niin jäi todistusaineisto saamatta..

Kiitokset vielä Jyväskylän poppoolle mukavista päivistä ja pulimaisista hetkistä!

Kuvat co Hanna.