Pentulaatikossa tuhisee osa 2

Kian lämmöt laski ensimmäisen kerran 28 pvä jolloin jo aloin odottelemaan pentuja piakkoin. Olihan kyseessä kuitenkin jo kolmas tiineys ja olin varautunut siihen, että kaikki saattaa tapahtua hyvinkin vauhdikkaasti. Noh, ihan näin ei sitten käynytkään. Lämmöt sahasi torstain kuitenkaan koskaan menemättä yli 38:n.
To-pe aamuyöstä Kia aloitti petaamisen ensimmäisen kerran. Itse kerkesin aina torkahtaa herätäkseni taas Kian petaamiseen, tätä tapahtui 1-2h välein. Perjantai aamuna ruoka ei enää kelvannut ja lämmöt oli taas alhaalla, nyt Kian olo alkoi kaiken kaikkiaan olemaan kovin tukala, se oli levoton, läähätti ja tärisi. Käytin sitä pienellä kävelyllä usein ja joka kerta se tyhjensi suoltaa. Katseli kaipaavasti koloihin ja kerkesi sisään mentäessä usein livahtaa portaiden alle.

Pe-la yö olikin sitten jo todella levoton. Kia ei tainnut nukkua yhtään, itse torkahtelin ja valvoin. Enää Kia ei halunnut ulkoilla vaan suoritti asiansa ja juoksi kiireellä kotiin ja pentulaatikkoon. Petaili ja puhisi. Tuntui, että se yrittää työntää, mutta syystä tai toisesta saanut siihen potkua. Aamuyön tunteina päätin, että jos pennut ei nyt synny niin aamusta mennää eläinlääkäriin. Olin kovasti huolissani kun lämpöjen laskusta oli jo toista vuorokautta ja Kian olo kävi niin tuskaiseksi ja kun tuntui ettei se yrityksistään huolimatta saa mitään aikaiseksi.

Niinpä sitten lauantai aamuna Kia autoon ja kohti eläinlääkäriä. Ja kuinkas muutenkaan Kia laski sikönesteet autoon ja muutenkin sen olemisessa oli ihan uudenlaista potkua. Mietinkin vielä eläinlääkärin pihassa, että josko vaan lähdettäisiin takasin kotiin. Käytiin kuitenkin tarkistuksessa kun oli sinne asti ajettu ja kaiken hermoilun jälkeen kaipasin tietoa, että kaikki on pennuilla ok. Kiahan oli ollut kaiken aikaan tilaansa nähden hyvässä kunnossa ja jaksoi urhollisesti heiluttaa häntäänsä minulle <3

Lääkäri tutki ja avautuminen oli käynnissä ihan normaalisti. Ultrassa näkyi useampi hyvin pirtsakka pentu, joten kaikki hyvin ja ei muuta kuin kotiin. Kotiin päästyämme Kia juoksi täysiä pentulaatikkoon ja alkoi petaamaan ja ponnistamaan. Tuosta tunnin päästä oli ensimmäinen poika (167 g) ulkona. Puolen tunnin päästä tuli tyttö (243 g) ja siitä puolen tunnin päästä toinen tyttö (240 g). Sitten Kia piti tunnin tauon jonka jälkeen tuli toinen poika (238 g/pieni valk. merkki rinnassa). Viimeinen poika (206 g) tuli parin tunnin päästä. Kaiken kaikkiaan synnytys kesti siis n. 5h.

Kia hoiti synnytyksen ihan huipusti. Me ihmiset oltiin täysin katsojan roolissa. Olisko ollut toisen tytön synnyttyä niin ettei ihan heti katkaissut napanuoraa, mutta kun vähän "painostin" niin johan oli tekemässä tuttuun "minä ite" asenteella. Viimeinen poika tuli ilman sikiöpussia ja sitä Kia ei ihan yhtä tarmokkaasti nuollut kuin jo syntyneitä ja tuntui hukkaavan ko. pojan kaikkien muiden sekaan, eli sitä jouduin vähän tyrkyttämään nuoltavaksi, vaikka kaipa tuo olisi sen itsekkin hoitanut.

Kovasti olen ylpeä Kiasta, niin hienosti se kaiken hoiti <3 Ruoka maistui pian synnytyksen jälkeen ja vähän piti jopa pennuille murista, kun olivat kuulemma himoitsemassa äitin ruokaa mönkimällä kupin ympärillä :D Tarpeilleen Kia on pitänyt kantaa, kun ei halua poistua pentulaatikosta. Tekee asiansa pikapikaa ja tökkäsee minua jalkaa, että käännytään takaisin ja sitten juoksee täysiä kotiin ja pentulaatikkoon.

Yksi pojista on kovin pieni ja muutenkin ihan eri tuntuinen kuin muut pennut, hyvin heiveröinen ja voimaton. Muuten kaikki on hyvin, niin pennuilla kuin Kialla :)